Vesillelasku

Lehtoniemen konepaja kokosi Suomi-laivan talvella 1905-1906 Lahdessa. Tarkoitukseen käytettiin Lahden kartanon omistajalta, kapteeni Fellmanilta vuokrattua ns.Varvinrantaa. Sittemmin paikka on tunnetu Moottorirantana. Taustalla häämöttää Wesijärven aseman rakennuksia. Varsinainen satama on niiden takana.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto

Suomi-laiva ensimmäisellä matkalla

Kuvan pahvikehyksen etupuolelle kirjoitettu: Minne från Mikko Fagren. Mikko Fagren oli laivan ensimmäinen kapteeni.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto, kuvaaja V.A. Rautell, ilm. 1906

Jyväskylän satama 1900-luvun alussa, ennen vuotta 1915.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto

Vesijärven satamassa

S/S Suomi ja Lahti-laivat im. Vesijärven satamassa 1900-luvun alkuvuosina. Suomi-laiva Venäjän lipun alla.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto

Jyväskylän satamassa

S/S Suomi-laiva lähdössä Jyväskylän satamasta kohti Lahtea vuonna 1911. Satama sijaitsi tuolloin Rantaväylän kohdalla Vaasankadun alapäässä. Kuvassa näkyy myös nykyiseen satamaan siirretty satamapaviljonki, joka on suojeltu rakennus.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto

Vanhanselan vesillä

S/S Suomi on juuri lähtenyt Kärkisten laiturista kohti taustalla siintäviä Vanhanselän vesiä. Laivan perä vielä avoin, kaksi lyhyttä mastoa. Usein julkaistu postikorttikuva.1930-luvulta.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto, postikorttipainatus

Iso remontti

Kesäksi 1938 valmistunut tehty iso remontti näkyy tässä kuvassa. Ravintola on siirretty yläkannelta välikannelle perään, joka on saanut umpinaiset seinät. Mastoja on jäljellä enää yksi.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto, kuvaaja Veljekset Karhumäki 1940/1950 luvulla

Laivat kohtasivat

1930-luvulla Päijänteen valkeat laivat kohtasivat sunnuntaisin iltapäivällä Tehin vanhassa laiturissa. Kolme laivoista palasi takaisin lähtöpaikkaansa, Jyväskylään, Lahteen tai Jämsään. Ihmisille tarjoutui näin mahdollisuus sunnuntairetkeen Päijänteellä.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto

Äijälänsalmen silta

Päijänteen matkustajalaivojen mastojen lyhentämiseen pakotti 1930 valmistunut Äijälänsalmen silta.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto, postikorttipainatus

Lahti – Heinola – Lahti

1980-luvulla aloitettiin reittiliikenne Lahden ja Heinolan välillä. Tänä päivänä se on yksi suosituimmista ja vilkkaimmista reiteistä.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto, kuvaaja Timo Noronen

Vääksyn sulussa

1930-luvun kesinä paistoi aina aurinko. Suomi on juuri saapunut Lahdesta Vääksyn sulkuun. Matkustajat nousevat laivaan samoista luukuista kuin tänäkin päivänä.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto

Kapteeneja

Kapteeneja

Suomi-laivan kapteeni 1950/1960-luvulla.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto, kuvaaja Antti Pänkäläinen

Kapteeni Veikko Latto.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto

Jyväskylän Lutakon edustalta 1950/1960-luvulla.

Kuva: Keski-Suomen museon kuva-arkisto

Suomen Joutsenen legendaarinen päällikkö “Körmy” eli Johnny Konkola toimi eläkevuosinaan Suomen päällikkönä 1949-1954. Kesäkuun lopulla 1954 hänet tapasi sairaskohtaus Lahdessa. Lääkäri antoi kuitenkin luvan lähteä matkustajana laivalla takaisin Jyväskylään. Matka jäi tämän Suomen Joutsenen “Ukon” viimeiseksi purjehdukseksi. Hän kuoli 28.1.1955 Jyväskylässä.

Kuva: Päijänne Risteilyt Hildénin arkisto